torstai 19. marraskuuta 2015

Valokuvan taustoja




Kirjoitin yllä olevaan kuvaan omiin tarkoituksiini selostuksen, joka mikrohistoriana tulkoon täälläkin julkaistuksi.

Oheisessa talvisodan aikana otetussa kuvassa piippujaan polttelevat vasemmalta alkaen: setäni Väinö, isoisäni Juho ja isäni Armas, kaikki Virtasia. 

Isoisä Juho oli entinen torppari ja punakaartilainen, sittemmin työnjohtaja Kuurilan metsäradalla ja pienviljelijä.


Väinö oli armeijassa pioneeri. Hän haavoittui tehtävässä, johon ymmärtääkseni kuului Laatokan jään räjäyttäminen ja oli kuvaa otettaessa toipumislomalle. 

Isäni taas kutsuttiin palvelukseen talvisodan aikana ja oli kuvaa otettaessa tuntemattomasta syystä päässyt alokkaanakin lomalle. 

Väinö ja isäni kävivät myös koko jatkosodan, josta molemmat selvisivät ilman ainakaan näkyviä vammoja. Sedän sotaretkeä jatkosodassa en tunne. 

Isäni puolestaan palveli jatkosodan aikana kenttätykistössä viestimiehenä. Hyökkäysvaiheessa hänen yksikkönsä palveli Kannaksella ja sen jälkeen Itä-Karjalassa, josta se muiden mukana perääntyi takaisin Suomeen. Hänet vapautettiin muiden vanhojen ikäluokkien mukana palveluksesta marraskuussa 1944.

Ennen sotaa Väinö teki töitä rakennuksilla Helsingissä, hän oli tiettävästi rakentamassa mm. Metsätaloa, ja palasi rakennustöihin sodan jälkeen. Jossain vaiheessa hän kuitenkin siirtyi kuvassa näkyvälle kotitilalleen puutarhuriksi. 

Armas oli ennen sotaa sekatyömiehenä eri paikkakunnilla. Sodan jälkeen hän teki elämäntyönsä rautateillä, ensin vaununvoitelijana, sitten vaununtarkastajana ja jäi lopulta eläkkeelle vaunumestarina. 

Juho kuoli 1950-luvulla, syystä jota en tiedä. Väinö kuoli keuhkosyöpään 1960-luvun lopulla ja isäni sydänkohtaukseen 1985.

Ps. Jos tämän sattuu lukemaan joku, jolla on täsmällisempää tietoa yksityiskohdista, otan mielelläni korjausehdotuksia vastaan.

Kuvaaja on ilmeisesti Helmi Raatikainen os. Virtanen

3 kommenttia:

Raine M kirjoitti...

Ei Väinö haavoittunut, mutta hän putosi jäihin, vilustui ja sairastui keuhkokuumeeseen.

Juho ei ollut torppari, vaikka hän näin oletti asian olevan. Siitähän on Korkeimman oikeuden päätös.

Juhon kuolisyyksi on kirkonkirjoihin merkitty vanhuuden heikkous, mikä tuntuu vähän oudolta, koska hän oli kuollessaan vast 69 v. Siihen aikaan kuolisyyn määritteli lääkäri, eikä pappi kuten juskus ennen.

Ink Narrative kirjoitti...

Kiitoksia täsmennyksistä. Isä puhui kotipaikastaan aina torppana, vaikka mäkituvankin joskus mainitsi. Torppa Kankainen ainakin alunperin oli.

Raine M kirjoitti...

Kankainen oli aikanaan torppa, mutta ei Juhon aikana.