maanantai 30. huhtikuuta 2012

Vanha ukkeli




Olen kyllä tähänkin asti ollut tietoinen iästäni. Vuosia on jo takana, sen olen tunnustanut, ja varmaan enemmän kuin edessä. Kaikkiaan tässä elämänjuoksussa minulla on viisi kierrosta täynnä ja kuudes alullaan. Olen kuitenkin mielessäni pitänyt itseäni kohtuullisen nuorekkaana, tosin hyvinkin täysi-ikäisenä miehenä. Tänään jouduin myöntämään tilanteeni syvemmän olemuksen.

Kaikki on yleisesti ottaen vaikuttanut siltä kuin olen kuvitellutkin. Hiuksetkin minulla ovat vielä suurelta osalta tallella, vaikka vaimo väittää päälaelta jo sisäkumin paistavan. Pakko myöntää, että nuoruusvuosien tuuhea ja joskus viime vuosisadan kahdeksannella vuosikymmenellä kohtuullisen pitkäksi kasvattamani kuontalo on vuosien myötä hiukan ohentunut ja hiusrajakin edestä vähän noussut. Parturilta asiaa kysyessäni hän ei pitänyt alkavaa kaljuani vielä ollenkaan pahana. Oletettavasti hän tarkoitti, että kyllä se siitä vielä pahenee, mutta ymmärsin kuitenkin nykyhetken arvion olevan kohtuullisen positiivinen.

Peiliä katsellessa olen optimistisesti ajatellut, etten nyt ainakaan ole ikäistäni vanhemman näköinen. Ja vaikka monenlaista kremppaa on vuosien varrella kertynyt, lääkärinkään mukaan mitään sellaista ei ole, jonka vuoksi pitäisi jo nyt varautua loppusuoraan. Kolesteroli ja verensokerikin ovat ihan kunnossa.

Asioiden todellisesta laidasta on merkkejä ollut ennenkin havaittavissa, mutta en ole osannut vetää niistä oikeita johtopäätöksiä. Jokakeväisiä Kevään ihmeitä ihan vaan satunnaisesti vilkuillessa on mieleen jo monena vuotena tullut sellainen epämääräisen epätoivoinen olo. Itsepetoksessani olen sivuuttanut myös sellaiset seikat kuin ettei enää aikoihin ole viitsinyt eikä edes jaksanut mennä yökerhoihin, niissä kun kaikki muut asiakkaat vaikuttavat alaikäisiltä. Työpaikallakin lapsityövoiman käyttö on näyttänyt viime vuosina järkyttävästi lisääntyvän, nuorimmat ovat syntyneet vasta 90-luvulla! Vielä selvempi merkki olisi ollut näköpiirissäni siinä, että jotkut jopa selvästi aikuiset ihmiset ovat alkaneet teititellä.

Ymmärsin noiden hiljaisten vihjeiden merkityksen, kun viikonlopun virkistämänä lähdin suorittamaan vappuaaton lyhyttä työrupeamaa:

Kotitaloni pihalla oli äiti opastamassa ehkä kolmi-nelivuotiasta poikaansa kolmipyörän käyttöön. Ohi kävellessäni poika vilkaisi minua pyöränsä päältä ja totesi äidilleen: "Toi on vanha ukkeli?" Naurahdin pojalle mielessäni ja jatkoin matkaani. Lasten puheista tiedetään, että vaikka niissä joskus on suuri totuus, ihan yhtä usein vielä kehittymässä olevan ihmisentaimen kokemuksen puutteesta johtuvia virhearviointeja. Siksi minua järkyttikin enemmän, kun kuulin äidin korjaavan kersansa sanavalintaa: "Siinä on vanha mies."

Itseymmärrykseni noista vilpittömistä sanoista kehittyi, pakko nyt myöntää oma vanhentumiseni. Varmaan näen sen peilissäkin, kunhan uskallan sinne katsoa. Samalla ajatukset johtuvat siihen yhä lähempänä olevaan loppusuoraan, jonka päässä on sama kylmä kohtalo kuin kaikella elollisella.

Testamentti on onneksi jo tehty ja hautajaisvirreksi valittuna Led Zeppelinin "Stairway to Heaven". Hautapaikka, tai oikeastaan minun kohdallani uurnapaikka, on vielä hankkimatta, mutta eiköhän niille tuhkille jokin kaatopaikka löydy. Arkkurahoja pitää säästää. Arkusta taitaa perikunta kuitenkin saada osuuskaupalta alennusta ja bonukset. Sikäli voin levollisin mielin jäädä odottelemaan omaa loppusuoraani.

Kaikesta huolimatta: Hyvää Vappua!



7 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

MTV3:n huutokaupassa oli juuri huudettavana useampikin arkku. Satasella taisivat lähteä, harmi etten jaksanut nähdä vaivaa.

Hyvää Vappua!

Kari kirjoitti...

Mulle sellainen satasen arkku kelpaisi hyvin!

Samoin, Klara Vappen?

Kini kirjoitti...

Viime viikolla sain kuulla, että näytän ainakin 10v nuoremmalle ja että on lohduttavaa nähdä nuorekas 50v nainen :) Sillä tiedolla elän seuraavat 10v!

Kari kirjoitti...

Kini: 50 v ei nyt ole yhtään mitään, kun nykyisin eletään liki 100 v :)

Ina kirjoitti...

Se onkin suuri lohdutus, että arkusta saa bonuspisteitä ;) Nyt voin varautua tulevaisuuteen levollisin mielin.

Kari kirjoitti...

Ina: Niin minäkin ajattelen. Perikunnalle bonukset vaikka joutuvat minut hautaamaan ;)

Kutuharju kirjoitti...

Arkkua on turha minuun hassata, tuhkat saa sujauttaa johonkin pussukkaan ja päästää vapaaksi jollain kauniilla paikalla. Tai jaa, toisaalta, olisi kiva päästä ihan kunnolla mukaan luonnon kiertokulkuun, siis arkussa, madon kautta linnuksi taivaalle..

Mutta et kyllä ole vanha mies, lapsen suusta tuon lapsuksen ymmärtää, kun niillä ei oo suhteellisuudentajua, mutta sen nuoren äidin sopis käydä silmälääkärissä.