maanantai 30. huhtikuuta 2012

Vapauden kaiho

Vähän oikeaa vappumusiikkia.


Vanha ukkeli




Olen kyllä tähänkin asti ollut tietoinen iästäni. Vuosia on jo takana, sen olen tunnustanut, ja varmaan enemmän kuin edessä. Kaikkiaan tässä elämänjuoksussa minulla on viisi kierrosta täynnä ja kuudes alullaan. Olen kuitenkin mielessäni pitänyt itseäni kohtuullisen nuorekkaana, tosin hyvinkin täysi-ikäisenä miehenä. Tänään jouduin myöntämään tilanteeni syvemmän olemuksen.

Kaikki on yleisesti ottaen vaikuttanut siltä kuin olen kuvitellutkin. Hiuksetkin minulla ovat vielä suurelta osalta tallella, vaikka vaimo väittää päälaelta jo sisäkumin paistavan. Pakko myöntää, että nuoruusvuosien tuuhea ja joskus viime vuosisadan kahdeksannella vuosikymmenellä kohtuullisen pitkäksi kasvattamani kuontalo on vuosien myötä hiukan ohentunut ja hiusrajakin edestä vähän noussut. Parturilta asiaa kysyessäni hän ei pitänyt alkavaa kaljuani vielä ollenkaan pahana. Oletettavasti hän tarkoitti, että kyllä se siitä vielä pahenee, mutta ymmärsin kuitenkin nykyhetken arvion olevan kohtuullisen positiivinen.

Peiliä katsellessa olen optimistisesti ajatellut, etten nyt ainakaan ole ikäistäni vanhemman näköinen. Ja vaikka monenlaista kremppaa on vuosien varrella kertynyt, lääkärinkään mukaan mitään sellaista ei ole, jonka vuoksi pitäisi jo nyt varautua loppusuoraan. Kolesteroli ja verensokerikin ovat ihan kunnossa.

Asioiden todellisesta laidasta on merkkejä ollut ennenkin havaittavissa, mutta en ole osannut vetää niistä oikeita johtopäätöksiä. Jokakeväisiä Kevään ihmeitä ihan vaan satunnaisesti vilkuillessa on mieleen jo monena vuotena tullut sellainen epämääräisen epätoivoinen olo. Itsepetoksessani olen sivuuttanut myös sellaiset seikat kuin ettei enää aikoihin ole viitsinyt eikä edes jaksanut mennä yökerhoihin, niissä kun kaikki muut asiakkaat vaikuttavat alaikäisiltä. Työpaikallakin lapsityövoiman käyttö on näyttänyt viime vuosina järkyttävästi lisääntyvän, nuorimmat ovat syntyneet vasta 90-luvulla! Vielä selvempi merkki olisi ollut näköpiirissäni siinä, että jotkut jopa selvästi aikuiset ihmiset ovat alkaneet teititellä.

Ymmärsin noiden hiljaisten vihjeiden merkityksen, kun viikonlopun virkistämänä lähdin suorittamaan vappuaaton lyhyttä työrupeamaa:

Kotitaloni pihalla oli äiti opastamassa ehkä kolmi-nelivuotiasta poikaansa kolmipyörän käyttöön. Ohi kävellessäni poika vilkaisi minua pyöränsä päältä ja totesi äidilleen: "Toi on vanha ukkeli?" Naurahdin pojalle mielessäni ja jatkoin matkaani. Lasten puheista tiedetään, että vaikka niissä joskus on suuri totuus, ihan yhtä usein vielä kehittymässä olevan ihmisentaimen kokemuksen puutteesta johtuvia virhearviointeja. Siksi minua järkyttikin enemmän, kun kuulin äidin korjaavan kersansa sanavalintaa: "Siinä on vanha mies."

Itseymmärrykseni noista vilpittömistä sanoista kehittyi, pakko nyt myöntää oma vanhentumiseni. Varmaan näen sen peilissäkin, kunhan uskallan sinne katsoa. Samalla ajatukset johtuvat siihen yhä lähempänä olevaan loppusuoraan, jonka päässä on sama kylmä kohtalo kuin kaikella elollisella.

Testamentti on onneksi jo tehty ja hautajaisvirreksi valittuna Led Zeppelinin "Stairway to Heaven". Hautapaikka, tai oikeastaan minun kohdallani uurnapaikka, on vielä hankkimatta, mutta eiköhän niille tuhkille jokin kaatopaikka löydy. Arkkurahoja pitää säästää. Arkusta taitaa perikunta kuitenkin saada osuuskaupalta alennusta ja bonukset. Sikäli voin levollisin mielin jäädä odottelemaan omaa loppusuoraani.

Kaikesta huolimatta: Hyvää Vappua!



sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Vappu

Mustaa ja valkoista haastaa aiheella Vappu.


Vappu

Vapunodotuksessa

Mainos

I Will Stay By Your Side

Vuonna 1965 tanskalaiset murkut, The Lollipops , tekivät kappaleen "I'll stay by your side". Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1974, Hurriganes teki siitä uudelleen hitin Suomessa.

Alla on ensin teiniäänellä vedetty, aito ja alkuperäinen, Pohjoismaissa hitiksi päässyt The Lollipopsien levytys. Toisena on Hurriganesien vähän raskaampi ja sähköisempi tulkinta samasta biisistä.

Lisää sunnuntaiklassareita on täällä.




lauantai 28. huhtikuuta 2012

Kevät

Valokuvatorstai haastoi kuvalla, joka liittyy hakusanaan. Blogiin oli jokin aika sitten joku päätynyt hakusanalla "kevät". Tässä keväiset kuvat menneeltä viikolta.

Huh 26 2012_4253

Huh 24 2012_4242

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

First We Take Manhattan

Jennifer Warnes levytti vuonna 1987 Leonard Cohenin kirjoittaman kappaleen First We Take Manhattan. Seuraavana vuonna Cohen levytti kappaleen itse albumille I'm Your Man.

Mahdollisesti kappaleen alkuperäinen tarkoitus oli ironisoida länsisaksalaista Punaista armeijakuntaa, mistä vihjeen antaa Warnesin levytyksen alussa ja lopussa oleva saksankielinen uutislähetys. Vuoden 2001 WTT-iskun jälkeen sanat yhdistettiin islamistien terroriin, kuten Cockerin tulkinnasta tehty video kertoo. Joe Cocker tosin teki coverinsa jo pari vuotta aiemmin eli 1999.

Hyvän coverin biisistä on tehnyt myös REM vuonna 1992.

Alla ensin Cohenin oma vuoden 1988 levytys, joka muistuttaa aikansa euro-diskoa. Keikoilla hän on sittemmin esittänyt laulua funkimaisella sovituksella. Cocker taas tulkitsee biisin rockmaisemmin.

Lisää sunnuntaiklassikoita on täällä.




sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Matalan torpan balladi



Sunnuntaiklassikkoni on tänään yksi suurimpia suomalaisperäisiä maailmanhittejä eli Matalan torpan balladi. Se on suomalainen kansanlaulu, jonka ensimmäisellä alla olevista videoista esittää itse Olavi Suuri. Matalan torpan pojan tarina on tunnettu koko Suomessa, mutta laulun sanat vievät sävelmän lähtökohdat luovutettuun Karjalaan.

Balladista on useita sanoitusversioita ja perinteisesti siinä on Olavi Virran käyttämästä osin poikkeava sanoitus. Virta muun muassa laulaa syntyneensä kauniissa Karjalassa, mutta perinteisissä sanoissa poika on syntynyt nimenomaan Laatokkajärven rannalla.

Virta jättää myös perinteisistä säkeistöistä kokonaan laulamatta kolmannen, jossa "hevonen on musta kuin tiikerikissa". Suomen opiskeluun tarkoitetulla "Suomea sävelin" sivustolla arvellaan värivalinnan kertovan, että laulun syntyaikana on ollut hatara käsitys tiikerin värityksestä.  Sivustolta löytyy myös tuntemattomaksi jäävän artistin tulkinta perinteisellä sanoituksella.

Laulun iästä en löytänyt muuta tietoa kuin maininnan, jonka mukaan viimeinen säkeistö on muita nuorempi, vuoden 1860-luvun jälkeen syntynyt, koska siinä mainitaan rautatieasema. Ensimmäinen rautatie rakennettiin Suomeen 1862 ja Karjalan kannaksen kautta kulkeva Pietarin rata valmistui 1870. Ilmeisesti muut säkeistöt ovat sitten noita aikoja vanhempia.





Maailmanmenestykseen Matalan torpan balladin nosti vuonna 1963 norjalainen rokkari Jan Rohde yhdessä ruotsalaisen The Adventures -yhtyeen kanssa nimellä Doin' The Jenka. Englanninkielisissä sanoissa opetetaan letkajenkan askeleita.






Muita Sunnuntaiklassikkoja on täällä.


tiistai 10. huhtikuuta 2012

Goottiemon kauhujen lipas

SusuPetalin uusin kirja, "Goottiemon kauhujen lipas", ehti tänään Oulun korkeudelle.  Se on minulla lukulistalla heti seuraavana, vielä kesken olevan P.D.Jamesin jälkeen.

Varmaan ihan luettava, rosoisen elämänmakuinen kirja, kuten Susulla aina ennenkin. Vaikka mistä sitä koskaan tietää etukäteen. Jos luettuani sen mieleeni tulee jotain erityistä sanottavaa Goottiemosta, laitan ehkä tännekin kertomuksen lukukokemuksestani. Kirjavinkeistä löytyy tuore arviointi, jonka itse kuitenkin luen vasta luettuani kirjan.


sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Спасите наши души

Vladimir Vysotsky oli merkittävimpiä neuvostoliittolaisia artisteja, joka ei kuitenkaan koskaan saanut omassa maassaan valtakoneiston hyväksyntää. Hänen kappaleensa on äänitetty yksityisesti, alkeellisilla välineillä, kuten tämäkin. En osaa venäjää, mutta tämä laulu kertonee sielun säilyttämisestä. Hänen agressiivisesta ja intohimoisesta esiintymisestään tulee mieleen Jacques Brel.

Muut sunnuntain klassarit ovat täällä.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Lankalauantain kuvauskeikalla

Lähetetty Nokia-puhelimestani

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Täällä Pohjantähden alla

Kristinusko ei minua juuri kosketa, mutta laitetaan näin pääsiäisen vuoksi kuitenkin blogiin yksi virsi. J.F. Granlund kirjoitti 1863 runon, jonka Ilmari Hannikainen sävelsi. Sitä lauletaan myös perinteisellä sävelmällä, enkä ole aivan varma kumpi tämä on.



sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Kuvablogi

Lataan Oulusta räpsimiäni kuvia turvaan Nebulan aikanaan perustamaan kuvat.fi palveluun. Ladatuista kuvista syntyvälle kuvasivustolle pitäisi olla nimi, mutta viiden vuoden aikana en ole vielä keksinyt, mikä se olisi. Kaikki sinne lataamani kuvat liittyvät Ouluun ja arkisiin ympyröihini, joista on aika vaikea keksiä kovin innostavaa nimeä. Olen kokeillut monia Oulu -johdannaisia nimiä, mutta mihinkään en ole vielä ollut tyytyväinen. Nykyinen on tylsä "Oulun näkymiä". Idea on kuitenkin kuvata kutakuinkin samoja paikkoja eri vuodenaikoina ja vuosina. Nyt kuvia on vuodesta 2007 alkaen.

 Joka tapauksessa viimeinen sivuston päivitys mahdollisti kuvablogin perustamisen, joten tein sellaisen. Saa nähdä, jaksanko päivittää. Täällä se kuitenkin on.


Mein Herr

Katselin Teemalta ohjelman Berliinin syntisestä vuosikymmenestä ennen natsien valtaannousua. Sen kunniaksi sunnuntaiklassikkona Liza Minnellin "Mein Herr" elokuvasta Cabaret. Youtube ei valitettavasti salli upottamista.

Muita sunnuntain klassikoita on täällä.