sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Laulu, joka keskeytti sodan

Tämän laulun kerrotaan lopettaneen toisen maailmansodan sotatoimet kaikilla rintamilla ja molemmin puolin rintamaa joka päivä noin kolmeksi minuutiksi alkaen kello 21.55, jolloin Soldatensender Belgrad sen soitti. Ennen kuin Radio Belgrad alkoi levyä soittaa, sitä oli parin vuoden aikana myyty vain n. 700 kappaletta. Radio Belgradkin soitti laulua aluksi vain sen vuoksi, että soitettavista levyistä oli pulaa.

Vaikka tämä ei oikeastaan ole mitenkään kummallinen ralli, sen ensimmäisen maailmanpalon ajoilta periytyvissä Hans Leipin sanoissa, ja Norbert Schultzen sävellyksessä kuitenkin on jotain erityistä. Lisäksi yksi sen menestyksen salaisuuksista oli Saksan progandaministerin, Herman Goebbelsin lauluun kohdistama sensurointipäätös, jonka hän joutui valituksien vuoksi perumaan.

Laulusta on tehty lukemattomia covereita, mutta tässä tämä elokuvan mukaan "Nur ein Lied" alkuperäisenä, Lale Andersenin vuonna 1939 laulamana levytyksenä, samana jota Radio Belgrad soitti. Laulu on sodan jälkeen paremmin tunnettu Marlene Dietrichin laulamana, (täällä). Rainer Werner Fassbinder teki siitä kuuluisan elokuvan.

Tämä siis sunnuntaiklassikkona, joita lepiksen blogin sivulla on lisää.


12 kommenttia:

Viides rooli kirjoitti...

Lili Marleenissa on lumoa, jotain erityistä, kuten sanot. Silti hämmästyttää tuo tieto, että rintamat hiljenivät päivittäin vain tämän laulun tähden.

Kari kirjoitti...

Niin kerrotaan, että rintamat hiljenivät joka ilta, kun Liliä soitettiin. Niin suosittu laulusta tuli, että ehkä tarinassa on jotain perääkin.

Tuima kirjoitti...

Kuulostaa liki kaupunkitarinalta. Olen kuullut tätä eri versioina ja nähnyt tuon Fassbinderin elokuvankin. Jokin iskevyys laulussa on.

Kari kirjoitti...

Voi kaupunkitarinoissakin olla ainakin hitunen totuutta takana, Tuima ;)

lepis kirjoitti...

Tätä soitettiin radiossakin joskus silloin 60-luvulla. Todellakin yksi maailmanhistoriaan vaikuttaneita kappaleita. Olen myös kuullut tuon tarinan joukko-osastojen hiljenemisestä.

Tässä on sitä jotain.

Hirlii kirjoitti...

Isoäitini lauloi tätä mielellään suomeksi ja tätä käsittääkseni paljon esitettiin myös sota-aikoina suomessa. Hyvä valinta !

HannaH kirjoitti...

Todella tunnettuhan tämä on. Olen törmännyt tähän lukuisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Eihän tämä musiikillisesti mikään ihme ole, mutta Marlene Dietrichin esitys tekee siitä jotakin erityistä.

Kari kirjoitti...

lepis: Onhan tätä varmaan soitettu jatkuvasti. Ainakin 70-luvun lopulla Eppujen muunnoksena, jossa laulu siirrettiin ydinsodan jälkeiseen aikaan.

hirlii: Georg Malmsten teki ainakin tästä sota-aikana suositun suomenkielisen version.

HannaH: Marlenen esitys on varmaan parempi kuin tämä Lale Andersenin, mutta Andersenin laulama se valloitti maailman ;)

SusuPetal kirjoitti...

Kiva, että otit tähän Lalen version. Se on ainoa oikea, ainakin minulle.

Kari kirjoitti...

Susu: Se on se alkuperäinen.

HannaH kirjoitti...

Kappas vain. No, nyt kuuntelin molemmat versiot peräkkäin. Mutta ei voi mitään, pidän edelleen enemmän Dietrichin vahvasta äänestä.

Kari kirjoitti...

Oli Marlenella todella komea ääni ja eteerinen ulkonäkö.