tiistai 2. joulukuuta 2008

Havaintoja Egyptistä I

Egyptin matkan jälkeen minulta on kyselty monenlaisia vaikutelmia maasta. Yksi usein esiin noussut teema on ollut naisten huivin käyttö.

16 marras 2008_7974

Naisten huivinkäyttö kiinnitti länsimaisen silmän huomion. Helposti sen yhdisti naisten huonoon asemaan, joka sinänsä oli ilmeinen. Myyjinä, tarjoilijoina, kauppiaina, siivoojina, poliiseina, paikallisoppaina tai ylipäänsä missään palkatussa työssä näki vain muutaman naisen. Tilanne oli sama Hurghadassa, jossa ylipäänsä naisia oli vähän, koska sinne yleensä oli muutettu muualta töihin, sekä Luksorissa ja Kairossa. Miehet tekivät töitä ja naiset ilmeisesti olivat kotona, vaikka Luksorissa ja Kairossa heitä näkikin kuljeskelevan kaupungilla. Hotellissamme havaitsin melko runsaan henkilökunnan joukossa vain kaksi naista, toinen oli tarjoilijatar, joka muuten ei käyttänyt huivia, ja jonkinlainen siivoojien esimies, joka taas käytti tiukasti pään ympärille käärittyä kalliinnäköistä huivia. Ylipäänsä naistyöntekijä ei ollut aivan poikkeukseton, mutta hyvin harvinainen.

14 marras 2008_7665

Yleensä aina naiset käyttivät huivia ja tavallisella, aikuisella naisella se usein oli yksivärinen, usein musta tai tummanharmaa, samaa sävyä kuin muukin asustus, mutta muitakin väriyhdistelmiä näki. Joskus huivit olivat melko värikkäitä ja kalliista kankaasta, ja silloin käyttäjä muutenkin vaikutti varakkaalta. Muu asustu oli usein pitkä kauhtana tai hame, mutta kyllä erilaisia housujakin näkyi. Nuoremmilla naisilla, parikymmentä ja siitä alaspäin, aivan pikkutytöt eivät huivia käyttäneet, huivit olivat usein räikeitäkin ja yleinen muu asustus olivat farkut. Nuori nainen, jolla oli kasvot kokonaan peittävä, vain silmät paljaaksi jättävä huivi, ja jalassa tiukat, varlonkurveja tarkasti myötäilevät farkut, ei ollut aivan tavaton näky.

16 marras 2008_7963


Kaikki naiset eivät kuitenkaan käyttäneet huivia. Siitä, että pari huivitonta tai huivinsa takaraivolle laittanutta naista oli kävelessä tietä, jota ei päässyt kuin moskeijaan, päättelen heidän kuitenkin olleen muslimeja. Ainoa moskeija, johon me vääräuskoisetkin pääsimme, oli tietysti täynnä turisteja, mutta nämä naiset kyllä vaikuttivat tavallisilta egyptiläisiltä opiskelijoilta, joita paljon kulki samaan paikkaan. Sellainenkin tapaus osui silmiin, että kaksi tyttöä, joista toisella oli silmiä lukuunottamatta kokonaan kasvot peittävä huivi ja toisella ei huivia lainkaan, kulki kadulla käsikynkkää.

14 marras 2008_7639



Vaikka pahan maineen Länsimaissa saaneen islamin asema on Egyptissä vahva, itselleni syntyi vaikutelma, että uskonnollisesta taustastaan huolimatta huivinkäyttö oli egyptiläisnaisille ensisijaisesti tapakultuuria. Oikeaoppisia, kasvot kokonaan peittäviä huiveja näki vain harvakseltaan. Useimmilla naisilla huivi näytti olevan tavan vaatima välttämätön asustus, jota helposti käytettiin myös naisellisen turhamaisuuden ilmaisemiseen. En usko, että vanhoilliset muslimit suhtautuvat yhtään vähemmän sallivasti värikkäisiin huiveihin tai huivien vapaamieliseen asetteluun kuin totiset kristityt naisten hepeneisiin.

06 marras 2008_7812


14 marras 2008_7678


12 marras 2008_8045

6 kommenttia:

Timo kirjoitti...

Kiinnostava juttu, tuo on täällä meillä aika eksoottista vaikka suurelle osalle maailmaa tärkeä juttu. Ja sen voi tosiaan ajatella monella tavalla.

Asiasta kirjoitti muuten Mettekin keväällä ihan osuvia pointseja myös.

katriina kirjoitti...

Meillä oli töissä harjoittelijana nuori Suomeen muuttanut iranilaistyttö, joka piti länsimaisten vaatteittensa kanssa säväysävyyn soinnutettua ohuenohutta silkkihuivia töissä. Ihmettelimme sitä kyllä, se oli pelkkä muodollisuus ja näytti hassulta sisätiloissa. Mutta se oli hänelle itsestäänselvyys ja hän halusi itse pitää sitä.

Kari kirjoitti...

Timo:Tuo Metten juttu oli aika hyvä!

katriina: Tavat on tapoja. Niitä noudattavat ihmiset ovat ihan hyviä ihmisiä siitä huolimatta.

ritaHelinä kirjoitti...

- hienoa, löysin tämänkin blogisi. Oma juuri päättynyt matka Marokossa herätti myös ajatuksia naisista islamin uskoisissa maissa.

Pohdin itsekin tätä huivin käyttöä, ja olisin valmis laittamaan huivin päähäni jos liikkuisin muualla kuin suurimmissa kaupungeissa. Kävimme markkinoilla, joissa oli ihmisiä vuoristosta ja maaseudulta, ja siellä olisimme saaneet olla enemmän rauhassa ja aistia oikeaa tunnelmaa, mikäli olisimme käyttäneet huivia. Tämä varmaan korostuisi lisää mitä kauemmaksi keskuksista mennään.

Kauniit puvut ja huivit olivat kyllä kaunista katseltavaa Marokon maisemissa.

Marika kirjoitti...

Huivi-juttu on mielenkiintoinen.
Sinulle on blogissani jotain ;)

Kari kirjoitti...

ritaHelinä: Mukava että löysit tänne. :)

Marika: Minäpä vastaan haasteeseen!